Mä suojelen luontoa, ettei se saastuis. Saastuminen on
paha juttu, varsinkin kun tehtaat saastuttaa. Ja autot. Kotieläimet ei
saastuta. Me ollaan puhuttu tästä kaikesta koulussa. Luonto on tärkeä asia.
Sen takia mäkin olen luonnonsuojelija. (Uusi Suomi 14.1.1979)

Yllä oleva sitaatti on 8-vuotiaan koulutytön haastattelusta vuodelta 1979. Toimittajan kysymykseen annettu vastaus kuvastaa, kuinka 1970-luvulla voimistunut luonnonsuojeluaate näkyi konkreettisesti myös lasten elämässä.

15.2–31.5.2023 toteutettavassa muistitietokeruussa Lapsena liikkeessä: Yhteiskunnalliset liikkeet lapsen kokemana 1900- ja 2000-luvun Suomessa ollaan kiinnostuneita juuri lapsuuden omakohtaisista kokemuksista yhteiskunnallisten liikkeiden ajamista aatteista ja niiden toiminnasta. Muistelut voivat kuvata esimerkiksi osallistumista mielenilmauksiin tai muihin liikkeiden järjestämiin tilaisuuksiin yksin tai yhdessä aikuisen kanssa. Lisäksi voidaan muistella, miten yhteiskunnalliset liikkeet tulivat lapsen tietoisuuteen koulussa, joukkoviestimien välityksellä tai aikuisten puheissa. Tärkeää on myös pohtia kaverisuhteiden merkitystä yhteiskunnallisen heräämisen kokemuksessa sekä lapsuuden kokemusten vaikutuksia aikuisiän yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen.

Yhteiskunnallinen liike voi keruussa tarkoittaa sekä feminismin, ympäristönsuojelun, eläinten oikeuksien, vammaisten oikeuksien tai rauhantyön kaltaisia ruohonjuuritason aktivismin muotoja että poliittisten organisaatioiden lapsi- ja nuorisojärjestöjä. Muistelut voivat myös sijoittua ajallisesti eri vuosikymmenille. Siinä missä 1900-luvun alkuvuosikymmenien lapset seurasivat vanhempiansa toimintaa osuustoiminta- ja raittiusliikkeessä, 1960-luvulla esimerkiksi solidaarisuusliike heijastui lasten elämään. 1980-luvun alun kokemuksia on voinut värittää rauhanliikkeen nousu, ja lähivuosikymmeniin liittyvät myös esimerkiksi eläinoikeus- ja ympäristöliikkeen vahvistuminen. Vastaavasti monilla poliittisilla lapsi- ja nuorisojärjestöillä on pitkä historia, mutta samanaikaisesti niiden toiminta on ollut sidoksissa oman aikansa historialliseen kontekstiin. Esimerkkeinä mahdollisista poliittisista liikkeistä ovat 1940-luvulla perustetut Suomen Demokratian Pioneerien Liitto (nyk. Pioneeriliitto) ja Maaseudun Nuorten Liitto (nyk. Keskustanuoret), vuonna 1906 perustettu Sosialidemokraattinen Nuorisoliitto (nyk. Sosialidemokraattiset Nuoret) sekä vuodesta 1972 toiminut Kansallinen Koululaisliitto – Minit (nyk. Lastenliitto).

Lapsiksi keruussa määritellään kaikki henkilöt, jotka ovat muistelun kohteena olevana aikana olleet alle 18-vuotiaita. Liikettä voidaan tarkastella joko sisältäpäin osana lapsen elettyä kokemusmaailmaa tai ulkoapäin aatteena, joka tuli lapsen tietoisuuteen aikuisten välityksellä. Muistellut lapsuuden kokemukset voivatkin vaihdella läheisen aikuisen seurassa pienenä lapsena saaduista kokemuksista omaan nuoruusiän aktivismiin. Myös koulun tai muiden kasvatuksellisten tahojen kautta syntyneet kokemukset kuuluvat keruun piiriin. Lisäksi keruussa olleen kiinnostuneita joukkoviestimien välityksellä syntyneistä käsityksistä yhteiskunnallisista liikkeistä ja niiden ajamista aatteista.

Keruu on merkittävä, sillä lasten kokemuksia yhteiskunnallisista liikkeistä ei ole aikaisemmin kerätty laajamittaisesti. Voit osallistua siihen joko omalla nimelläsi tai vaihtoehtoisesti pelkällä nimimerkillä. Mikäli osallistut nimimerkillä, tarvitsemme kuitenkin yhteystietosi aineiston tallentamista varten. Keruun tietosuojailmoitukseen voit tutustua täällä.

Käytännössä keruuseen osallistuminen tapahtuu kirjoittamalla oma muisteluteksti yksin tai porukassa. Vastaaminen tapahtuu tällä sivustolla olevalla lomakkeella tai vaihtoehtoisesti sähköpostitse tai kirjeitse. Tarkempaan kirjoituskutsuun pääset tutustumaan tästä linkistä. Jos kirjoittaminen tuntuu hankalalta, voit myös ilmoittautua haastateltavaksi tällä lomakkeella.

Muistitietokeruun toteuttavat Työväen muistitietotoimikunta ja Turun yliopiston ihmistieteiden tutkijakollegiumin tutkija, dosentti Heidi Kurvinen yhteistyössä Työväenmuseo Werstaan kanssa. Kerätty muistitietoaineisto arkistoidaan muistelunsa luovuttaneiden henkilöiden toivomalla tavalla tutkimuskäyttöön Työväen muistitietotoimikunnan kokoelmiin Työväen Arkistoon.

Liikkeisiin liittyvä esineistö, kuten rintamerkit, vaatteet, julisteet, banderollit ja myös valokuvat tallennetaan Työväenmuseo Werstaan kokoelmiin. Aineistolahjoituksista sovitaan erikseen, joten jätäthän yhteystietosi sitä varten.

Kerättyä aineistoa käytetään Kurvisen käynnissä olevassa tutkimushankkeessa Children in Social Movements, 1959–1989: Political Agency in Childhood and its Effects on Adulthood Participation in Finland. Lisäksi keruuvastauksista kootaan mahdollisesti antologia. Esineitä ja
kuvia saatetaan puolestaan käyttää Työväenmuseo Werstaan näyttelyissä.

Lisätietoja:

Työväen muistitietotoimikunnasta ja aineiston arkistoimisesta antaa Työväen Arkiston erikoistutkija ja toimikunnan sihteeri Pete Pesonen (pete.pesonen@tyark.fi).

Keruuhankkeen lähtökohdista ja aineiston käytöstä voi kysyä lisätietoja Turun yliopiston ihmistieteiden tutkijakollegiumin tutkijalta, dosentti Heidi Kurviselta (heidi.kurvinen@utu.fi).

Lisätietoja aineistolahjoituksista:

Työväenmuseo Werstaan kokoelmapäällikkö Leena Ahonen (leena.ahonen@tyovaenmuseo.fi)

Sivun sitaatin tarkat lähdetiedot:

Maarit Niiniluoto, ”Aikuiset ei
ole niin kivoja kuin lapset…” Uusi Suomi 14.1.1979.